tiistai 16. joulukuuta 2014

Words something, something, something....

Tajusin justiinsa että mulla on taas tää kirjottelu jäänyt. Ei voi muuta sanoa että joulukuu tosissaan on  raastavaa aikaa.
Oon tosissani taas miettiny mun elämää ja aatellu et mitäköhän tästäkin oikeen tulee. Oon taas valitettavasti kadottanut mun elämänilon asioihin. Tajusin tossa hetki sitten että mikä vaikuttaa tähän mun kylmyyteen. Kaveripiiri ja oma suhtautuminen niihin. Oon tajunnut että muhun on tosi vaikea nykyään tutustua koska en ns. avaa ovea niin paljoa ihmisille. Mä en enään anna itsestäni mitään positiivista kaikua. Kyllähän mä nauran sun muuta, mutta koulussakin tunnen itseni kylmäksi ja liian asialliseksi ihmiseksi. Ja ehkä jopa liian kypsäksikin. Tajusin olevani onnellinen vain tiettyjen ihmisten seurassa. Että kenen kanssa tosissaan nauran sun muuta. Oon myös todennut sen että mulla on tosi pahoja luottamusongelmia ihmisiä kohtaan. En edes muista koska oisin viimeksi avautunut kunnolla kenellekkään. Käytännössähän tää pelottaa mua koska omalla tavalla pelkään että osaanko mä ikinä nauttia elämästä kunnolla.
Oh gosh ei tästä mikää angstipostaus pitäny tulla. Joten siirrytääs sitten iloisempiin asioihin. Eli tosiaan joulu on pian (jee), ja en oo kiireiden takii ehtiny ostaa yhtään joululahjaa kellekkään. Mun aika kuluu nykyään pääosin koulussa ja töissä ollessa, kotona, sekä nään paria kaveria viikottain ja muuten sitten Tuomasta. Sen takia itseasiassa mun postailut tännekkin uhkaa jäädä vähiin taas kerran.
Mutta jos kelataas että miten mun viime päivät on mennyt.
Ottelin Tuomaksen kanssa tuossa ,en kyllä enää muista koska, uusia kuvia. Olin myös melkein koko viime viikon Tuomaksella yötä koska koitin saada univelkoja pois. Nyt oonki ollu tän viikon kotona pääosin yötä mikä on rentouttavaa vaihtelua.

Oon myös taas alkanut käymään salilla. Ja mä en voi kuvailla mun salihetkiä millään muulla tavalla kuin että täydellistä♥. Ennen en oo tykänny juoksusta tai muutenkaan crossrampin kanssa menemisestä, mutta nykyään mulle tulee käytännössä eufoorinen tunne treenin jälkeen. En olisi ikinä uskonut että se olisi edes totta. Nä on kans näitä harvoja hetkiä kun tunnen itseni kunnolla onnelliseksi ja vapautuneeksi. Ihan kuin koko elimistö puhdistuisi tosta paskasta vaan enemmän ja enemmän. Nyt mulle tuli hinku päästä salille xd. Ja sen lisäksi mä tykkään nykyään kuntoilla, mikä olisi ollut outoa jo vuosi sitten kun semmonen sohvaperuna oon aina ollut.

Mutta nyt alkaa tulemaan jo rauhallinen fiilis siitä kun enää tämä viikko ja alkaa loma. Mä voin kaikessa rauhassa tosissaan tehdä kaikkea ja vaan olla. Viettää perheen kanssa aikaa ja nähä ehkä jopa kaverietakin tässä samassa. Vaikka mulla on tosissaan niitä töitäkin tossa lomalla mut se ei onneksi haittaa mua sen pahemmin. Sekä mä oikeesti yritän irtautua alkoholista. Jotkut ehkä saattavat tietääkkin kyseisestä ongelmastani, mutta mä oon päättänyt lopettaa sen. Jos mä pystyn olemaan tammikuussa edes sen pari viikkoa täysin ilman ni sekin on jo saavutus. Then u all can be proud of me.
Normaalisti mulla olis varmaan 500 eri kuvaa täällä, mutta koska mun puhelin meni paskaksi ja joutusin ottamaan x coverin käyttöön, jolla en saanut viikkoon otettua kuvia (best phone ever), niin niitä nyt ei vaan ole. Saatte tyytyä noihin pariin vähäiseen. Anteeksi nyt tämä vähän sekava postaus mutta mulla on ihan älytön kahvivaje ja röökihimo.
Palaillaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti